Alkusyksyn seikkailuja -koulukäynneillä Joensuun seudun kouluissa

Uuden lukuvuoden aloitus olikin kohdallani poikkeuksellinen. Hyppäsin nimittäin vauhdikkaasti luokanopettajan töistä vuodeksi seudulliseksi ICT-ohjaajaksi. Työ on osoittautunut todella monipuoliseksi ja kiinnostavaksi. Yhdessä Annun kanssa olemme päässeet suunnittelemaan OPS-pelipäiviä sekä seudullisia Veso-päiviä ja ennen kaikkea vierailemaan kouluissa. Vastaanotto kaikkialla on ollut erittäin lämmin ja innostunut. 

Joensuun Iiksenvaaran koulu oli ensimmäisten vierailujeni joukossa. Iiksenvaaran ihanien opettajien kanssa pohdimme yhdessä Pedanetin saloja ja etsimme netistä mukavia vinkkejä opetuksen avuksi. Pikkulinnut kertoivat myöhemmin, että ainakin koodausta oli innostuttu kokeilemaan myös oppilaiden kanssa.

Joensuun Iiksenvaaran koulu

                                                          

Kontiolahden Lehmon koulussa opiskelimme erityis- ja alkuopettajien kanssa iPadin käyttöä. Tutustuimme yhdessä näppäriin sovelluksiin, joista on iloa alaluokilla ja erityisopetuksessa. Harjoittelimme yhdessä mm. Poppletin, Pic Collagen ja Shadow Puppetin käyttöä. Jatkoakin opiskelulle sovimme keväälle. 

                                                          

Kontiolahden Lehmon koulu

Joensuun Marjalan koulussa opettajat ovat jo hieman tutustuneet Pedanetin käyttöön ja muutamalla luokalla Pedanet on ollut ahkerassa käytössä opiskelun apuna. Marjalan opettajat olivat kuitenkin todella innokkaita oppimaan lisää Pedanetistä sekä muista netin tarjoamista välineistä. Niinpä sitten lopuksi pelasimme Saarella-peliä ja koodasimme vihaisia lintuja käyttämällä Koodaustuntia.

Joensuun Marjalan koulun opettajat innostuivat harjoittelemaan koodausta.

                                                         

Joensuun Hammaslahden koululla opiskeltiin iPadin käyttöä ja erityisesti erityisopetukseen sopivien sovellusten käyttöä. Lopuksi vielä testasimme kuinka Toontastic-sovelluksella saa tehtyä animation ja kerrottua ihan omia tarinoita.

                                                         

Joensuun Hammaslahden koulun pihalta

Kontiolahden Kulhon koulun suloiset eskarit tutkivat syksyn värejä luonnossa. Heidän tehtävänään oli etsiä luonnosta jotain punaista, vihreää ja ruskeaa. Näistä asioista piti sitten ottaa kuvia. 

                                                         

                                                     

Kontiolahden Kulhon esiopetusryhmäläisiä metsässä

Kuvista valmistimme Pic Collage – sovelluksella julisteita. Jokaisesta väristä teimme oman julisteen. Ensin olimme kuitenkin harjoitelleet ”taikatemppua” eli kuinka lähetetään kaverille kuva AirDropin kautta. Näin kaverillakin oli käytössään enemmän kuvia.

P-niin kuin punainen

Oli mahtavaa nähdä eskarilaisten into tutkia luontoa ja tehdä havaintoja. Näiden havaintojen järjestelemisessä ja raportoinnissa Pic Collage-sovellus toimi hyvin. Lopuksi lapset vielä esittelivät toisilleen tehdyt työt.

Kyllä tätä työtä on mukava tehdä!

Jaana Vauhkonen

Seudullinen ICT-ohjaaja

Pelipedagogiikka + OPS2016

Kontiolahden ampumahiihtostadionilla riitti keskiviikkona vilinää, kun Joensuun seudun OPS-prosessinohjaajat, yhteensä noin 60 opettajaa, kokoontuivat pohtimaan ja työstämään uutta opetussuunnitelmaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään perinteinen työskentelypäivä, sillä myös seudun ICT-ohjaajat olivat pistäneet lusikkansa soppaan päivän suunnittelussa ja toteutuksessa. OPS-työtä tehtiinkin tällä kertaa pelipedagogiikan avulla.

Kuvakaappaus Seppo-pelialustasta

ICT-ohjaajat Annu ja Jaana rakensivat Seppo-pelialustalle (aiemmin SmartFeet) OPS-aiheisen pelin, johon ammennettiin ideoita yhdessä Joensuun seudun OPS-työstä vastaavan Satun kanssa niin suomalaisista muinaisjumalista kuin Kalevalastakin. Kun pelipäivä koitti, pyöräytettiin peli käyntiin. Opettajat pelasivat peliä joukkueina ja suoritettavat tehtävät näkyivät koko ajan heidän omissa älypuhelimissaan ja tableteissaan. Suoritettavissa tehtävissä hyödynnettiin monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa: yhdellä rastilla joukkueiden piti skannata QR-koodi ja kirjoittaa ajatuksia Padlet-seinälle, toisella rastilla ottaa joukkueselfie, kolmannella tehdä ääninauhoitus… Joukkueilla oli noin kaksi tuntia aikaa pelata peli läpi. Pelaamisen aikana ICT-ohjaaja Jaana toimi ”komentokeskuksena” ja seurasi pelin etenemistä, kun taas Annun tehtävänä oli avustaa pelaajia nauhoitusrastilla.

Sää suosi pelaajia

Lounaan jälkeen opettajat pääsivät vuorostaan kokeilemaan pelin tekemistä. Jokaisen opettajan tehtävänä oli muokata aamupäivällä pelatusta pelistä omalle koululle sopiva peli. Tässä vaiheessa ICT-ohjaajilla virtasi kylmä hiki: kuinkahan tästä mahdetaan selvitä? Pienien alkukankeuksien ja neuvontatuokioiden jälkeen opettajat kuitenkin pääsivät muokkaamaan peliä ja kaikki alkoi sujua hyvin. Iltapäivään mennessä monilla oli jo valmis peli omalla koululla pelattavaksi.

Opettajt viimeistelevät pelejään kun Satu kertaa päivän aikana opittuja asioita

Oli erittäin mielenkiintoista päästä kokeilemaan mobiilipelin suunnittelua ja toteuttamista. Opin ainakin itse todella paljon pelipedagogiikasta ja ymmärrän sitä nyt aiempaa paremmin, kuten varmasti moni muukin päivään osallistunut. Lisäksi olen hyvin iloinen siitä, että opettajat innostuivat mobiilipelin pelaamisesta sekä sen rakentamisesta. Peli rohkaisi myös monia kokeilemaan uusia juttuja: esimerkiksi omalla koululla haluttiin myös kokeilla QR-koodeja ja Padlet-seinää, vaikka nämä olivat vielä hieman vieraita juttuja. Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut päivä!

Annu Schroderus
Seudullinen ICT-ohjaaja

Puitteet olivat komeat!

Uudet ICT-ohjaajat aloittaneet työssään

Joensuun seudun ICT-ohjaus vahvistuu lukuvuonna 2015–2016, kun uudet ICT-ohjaajat Annu Schroderus ja Jaana Vauhkonen astuivat elokuun lopulla remmiin Johanna Lakan kaveriksi. Annun vahvuusalueita ovat mm. iPadit, peda.net sekä ohjelmointi ja Jaana on erikoistunut monipuolisesti esi- ja alkuopetuksen tvt-ratkaisuihin.

Seudullisen ICT-ohjauksen tavoitteena on edelleen jatkaa seudun opettajien pedagogisten taitojen kehittämistä sekä olla mukana tukemassa opettajia ICT:n pedagogisessa hyödyntämisessä. Samalla tavoitteena on myös perusopetuksen oppilaiden ICT-taitojen kehittyminen. Ohjauksen tarkoituksena on tukea kouluja uuden opetussuunnitelman mukaisessa ICT:n käytössä.

Ohjaajat tarjoavat seudulla ohjausta ja koulutusta mm. Peda.netin ja iPadin käyttöön liittyen. Näiden lisäksi koulut ja opettajat voivat saada ohjausta koulujen toiveista ja tarpeista käsin. Koulutustarjonnasta voi lukea lisää joko peda.netistä Joensuun mediakeskuksen sivuilta tai tästä blogista (esiopetus, alakoulu, yläkoulu).

Ota rohkeasti yhteyttä ICT-ohjaajiin!

annu.schroderus(at)joensuu.fi

jaana.vauhkonen(at)joensuu.fi

johanna.lakka(at)joensuu.fi

Väliarviointi ICT-ohjauksen vaikuttavuudesta Joensuun seudun kouluilla

Tavoitteet

Toiminnan keskeiset tavoitteet lukuvuonna 2014-2015:

• Joensuun seudun opettajien pedagogisten ICT-taitojen kehittäminen ja ICT:n pedagogisen hyödyntämisen yleistyminen perusopetuksessa

• Perusopetuksen oppilaiden ICT-taitojen kehittyminen

• Perusopetuksen laadun kehittämine

• Verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen seudun koulujen ja ulkopuolisten tahojen (esim. UEF, Joensuun tiedeseura ry ja Innokas -verkosto) välillä

Toiminta

Joensuun seudun koulujen ICT-ohjauksessa on lähdetty lukuvuonna 2014-2015 liikkeelle koulujen toiveista ja tarpeista käsin. Lähtökohtana on ollut, että kaikki koulut ja opettajat saavat ohjausta halutessaan tasapuolisesti. Käytännössä ohjauksen saatavuuteen on tähän mennessä vaikuttanut koulujen/opettajien oma innokkuus ja halukkuus osallistua ohjauksiin sekä kunkin koulun osoittamat järjestelyt ohjaukseen osallistumisen mahdollistamiseksi (esim. sijaiset opettajille suunnatun koulutuksen sattuessa oman oppitunnin ajalle). Joissakin kunnissa/kouluilla koulujen TVT-vastaavat ovat saaneet enemmän koulutusta voidakseen toimia oman koulunsa lähitukena ongelmatilanteissa.

Kesään 2015 mennessä seitsemän kunnan jokaisessa koulussa ei ole vielä käyty ohjausta toteuttamassa, mutta tavoitteena on, että syksyn 2015 jälkeen tilanteen tulisi olla se, että kaikki koulut ovat ohjausta saaneet. Tähän mennessä ICT-ohjausta on annettu yhteensä 275 koulutustuntia (Joensuu 135, Kontiolahti 51, Liperi 30, Outokumpu 11, Juuka 18, Polvijärvi 18, Ilomantsi 12). Ohjauksiin on osallistunut yhteensä n. 670 opettajaa (Joensuu n. 200, Kontiolahti n. 170, Liperi 76, Outokumpu 20, Juuka 75, Polvijärvi 50, Ilomantsi 83). Näissä luvuissa ei ole mukana yhteisesti kaikille kunnille järjestettyjä koulutustapahtumia (yhteensä 22 koulutustunnin verran), kuten VESO-koulutuksena järjestettyä SciEdu-täydennyskoulutuspäivää, johon osallistui yhteensä n. 1000 opettajaa Joensuun seudulta. Tilastojen valossa koulutuskattavuus vaikuttaa tässä vaiheessa varsin hyvältä, mutta uusien taitojen ja työtapojen siirtymisestä käytäntöön numerot eivät tietenkään kerro vielä paljoakaan.

Lukuvuoden 2014-2015 aikana ICT-ohjaus on näkynyt koulujen arkityössä erityisesti ICT-koulutuksen tarjoamisena koulupäivän aikana sekä TVT:n käytön mahdollisuuksien lisääntymisenä kouluissa. Kouluilla on järjestetty ICT-koulutuspäiviä, jonka aikana on toteutettu koulun toiveista ja tarpeista lähtien useita koulutusryhmiä kulloinkin toivottuihin aiheisiin. Yleisimmin koulutuspäivien aiheina ovat tähän mennessä olleet Peda.net-oppimisympäristön peruskäytön harjoittelu, tablet-laitteiden peruskäytön harjoittelu sekä sovelluskoulutukset erilaisiin oppimissovelluksiin tabletilla (mm. iMovie, Kahoot!, Quislet, Adobe Voice, Puppet Pals, Socrative ja Popplet). Tabletin peruskäytön koulutuksia on toteutettu kouluilla myös niin, että ohjaaja on ohjannut samanaikaisesti luokan oppilaat sekä opettajan ja koulunkäynnin ohjaajat käyttämään laitetta. Peruskäytön ohjauksen jälkeen opettaja ja oppilaat ovat työskennelleet seuraavat päivät tableteilla keskenään ja heillä on ollut mahdollisuus tarvittaessa kysyä apua ohjaajalta ongelmatilanteissa (näitä ei juurikaan ole ilmennyt).

ICT-ohjauksen vaikutukset työtapoihin, oppimiseen ja opettajien ammatilliseen kehittymiseen

Näin lyhyen ajan perusteella on mahdotonta arvioida millaiset annetun ICT-ohjauksen vaikutukset oppilaiden oppimiseen todellisuudessa ovat. Opettajien antamissa palautteissa on kerrottu oppilaiden motivoituneen hyvin uusien työmenetelmien myötä, joten sen perusteella ohjauksen voisi olettaa vaikuttaneen positiivisesti oppimiseen. Erityisesti tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettajat ovat usein kokeneet sekä työrauhan että oppimisen kohentuneen. Oppimisvaikutusten arviointi on tarpeen tehdä pidemmän ajan kuluttua.

Mahdollisuudet opetusmenetelmien monipuolistumiseen ovat ohjauksen myötä hyvät, mutta aikaa ja välineistöä tarvitaan vielä paljon lisää. Voisi arvioida, että joka koulusta löytyy joku/joitakin hyvin innostuneita opettajia, jotka ovat ottaneet ohjauksen myötä aktiivisesti käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja ovat myös valmiita jakamaan tietojaan ja taitojaan kollegoilleen. Ainakin positiivisena palautteena on käynyt ilmi, että opettajat ovat alkaneet entistä enemmän vinkata toisilleen esim. hyviksi todetuista sovelluksista, joita ovat oppitunneillaan kokeilleet eli merkkejä vertaistuen ja -kouluttamisen ensiaskeleista on nähtävissä.

ICT-ohjaus tukee hyvin opettajien ammatillista kehittymistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvät haasteet koetaan jokseenkin suurina opettajien keskuudessa, joten näiden TVT-taitojen vahvistaminen luo uskoa ja luottamusta omaan ammattitaitoon näiden haasteidenkin edessä. Vielä pidemmälle ammatillisessa kehittymisessä päästään, kun opettajat ryhtyvät aktiivisemmin jakamaan osaamistaan keskenään, ja tähän on nyt siis ensiaskeleet otettu. Jatkohaasteena on ottaa uusia harppauksia nimenomaan uuden osaamisen jakamisen saralla. Tätäkin voidaan tukea ICT-ohjauksen avulla.

Merja Metsola

Seudullinen ICT-ohjaaja

Peda.net oppimisympäristönä Joensuun seudulla

Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutoimi otti Peda.net oppimisympäristön kaikkien peruskoulujen ja lukioiden sekä esiopetuksen käyttöön kevätlukukaudella 2014. Vuoden loppuun mennessä myös moni Joensuun seudun kunnista liittyi joukkoon. Peda.nettiä käytetään Joensuun seudulla opiskelemisen lisäksi myös seudullisessa opetussuunnitelmatyössä, jossa valmistellaan vuonna 2016 käyttöönotettavaa uutta Joensuun seudun perusasteen opetussuunnitelmaa.

Koulut ovat edenneet käyttöönotossa omien, koulun arkityöhön sovitettujen aikataulujensa mukaisesti. Tavallisesti käyttöönotto on edennyt seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Peda.net oppimisympäristön esittelytilaisuuteen osallistuminen (n. 45min.)
2. Peda.net tunnusten hankkiminen koulun henkilökunnalle niin, että koulun ATK-vastaava on avustanut jokaista opettajaa hakemaan itse tunnuksensa osoitteesta https://peda.net/:register ja tämän jälkeen "nostanut" opettajat ylläpitäjiksi koulun omille Peda.net sivuille tai luokan omille sivuille.
3. Peda.net käyttöönottokoulutus (n. 2 x 45min.) jossa on  luotu käytännössä ensimmäiset materiaalit omalle Peda.net sivulle.
4. Kotikirjeen jakaminen koululla. Kotikirjeessa on huoltajille annettu ohjeet oppilaan Peda.net tunnusten hakemiseen osoitteesta https://peda.net/:register. Jos kotona ei ole mahdollisuutta netin käyttöön, ovat vahemmat voineet kotikirjeellä antaa suostumuksen siihen, että oppilas hakee tunnukset yhdessä opettajan kanssa.
5. Peda.net jatkokoulutukset (n. 2 x 45min.) jotka räätälöidään kyseisen koulun opettajien toiveiden mukaisiksi.

Peda.net on jo otettu osaksi päivittäistä oppimista useissa kouluissamme. Osa kouluista on myös luonut Peda.nettiin koulun omat kotisivut virallisten Joensuun kotisivujen arkipariksi. Seudullista opetussuunnitelmaa työstävä työryhmä on käyttänyt ahkerasti Peda.nettiä työskentelyssään.

Peda.net-koulutus Joensuun seudulla

Joensuun seudun pedagoginen ICT-ohjaus -projektin puitteissa opettajia koulutetaan Peda.net-oppimisympäristön käyttöön kaikissa projektin kunnissa (mikäli kunnassa on otettu Peda.net-palvelu käyttöön). Seutukuntia varten on suunniteltu toimintamalli, jossa aluksi koulutusta annetaan koulujen ATK-/TVT-vastaaville sekä muille asiasta erityisen kiinnostuneille opettajille, joiden on tarkoitus toimia jatkossa ns. Peda.net-tutoreina omissa työyhteisöissään. Tutor-opettajille pidetään esittelytilaisuuden lisäksi nelituntinen koulutusiltapäivä, jossa palvelun käyttöön ehditään perehtyä monipuolisesti. Tutor-koulutuksen jälkeen on muiden opettajien 2 x 45 minuuttia kestävät perehdytyskoulutukset ja käyttöönotto jatkuu samoin kuin yllä esitetyssä Joensuun esimerkissä. Tällä koulutusmallilla pyritään siihen, että yksittäisen opettajan ongelmatilanteessa apu löytyy moneen asiaan nopeasti ja läheltä, omalta kollegalta.

Voitte varata peda.net -koulutusta seudun ICT-ohjaajilta Jaanalta ja Annulta:

jaana.vauhkonen(at)jns.fi
annu.schroderus(at)jns.fi

iPad-projekteja

Tähän tekstiin on koottu suunnitelmia ja kuvauksia syksyllä 2014 toteutetuista iPad-projekteista. Lue ja innostu!

6.11.2014

Kummioppilastoiminta ja mobiilioppiminen

Kummiluokkatoimintaa on yhdistetty onnistuneesti syksyn aikana mobiilioppimiseen Hammaslahden sekä Utran koulussa. iPadien lainaviikko on aloitettu maanantaiaamuna ICT-ohjaajan pitämällä perehdytyksellä kuutosluokkalaisille ja heidän opettajalleen. Perehdytyksessä on harjoiteltu tabletin peruskäyttö. Tämän jälkeen oppilaat ovat tutustuneet kummiluokalleen eli ykkösille soveltuviin oppimispeleihin. Projektiviikon aikana kuutoset ovat oman tablettityöskentelyprojektiensa lisäksi käyneet opastamassa kummioppilaansa tabletin käyttöön sekä ohjanneet heitä esim. äidinkielen ja matematiikan oppimispelien pelaamisessa. Toimintamalli sai alkunsa Hammaslahden koulusta, josta saatiin projektiviikon jälkeen sähköpostitse seuraavanlaista palautetta:

Opettajan kommentit

"Viikon positiiviset:

- laitteet toimivat hyvin, ja onneksi oli muutama vaihtolaite vielä luokassa

- vaihtelu virkisti myös opea

- kiva oli seurata oppilaiden intoa

- erityisen hellyttävä oli se tunti, jolla kutoset ohjasivat pieniä ekaluokkalaisia eri opetusohjelmien avulla

negatiiviset:

- laina tupsahti meille yllättäen, joten en osannut tarpeeksi suunnitella ( nyt tiedän paljon enemmän)

- laitteisiin kaivataan haastavampia oppimispelejä

- tulostuksen mahdottomuus / vaikeus turhauttaa"

Oppilaiden kommentit

"Tässäpä Hammaslahden kutosten mielipiteitä iPadeistä ja kokeiluviikosta:

- mukavaa vaihtelua, kovasti tykkäsivät ja kiittelivät lainalaitteista

- akun kestoa ihasteltiin, samoin kuvien laatua

- peleistä tykättiin, mutta ne olisivat voineet olla haastavampia

- sovelluksia kaivattiin enemmän

- kutoset osasivat arvostaa ekaluokkalaisten ihastelua ja laitteen käyttöä, pelit olivat pienille sopivia

- hyvänkokoiset tabletit

- hyvä käyttökokemus

- eivät pätkineet, olivat nopeita"

Samalla mallilla toimittiin lokakuun lopulla Utran koulussa. Palautteen tästä saamme toivottavasti kuulla piakkoin. Toimintamalli vastaa hyvin uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin laaja-alaisen osaamisen kehittämistarkoituksessa. Mobiilioppimiseen tutustuminen yhdessä kummiluokan kanssa kehittää sosiaalisia taitoja ja vahvistaa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista että arjen taitoja.

ICT-ohjaaja Merja Metsola

Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut

Joensuun kaupunki

*************************************************************************************

31.10.2014

Monipuolisia iPad-kokeiluja lokakuussa

Esi- ja alakoulun opettajille järjestettyjen työpajojen lisäksi lokakuussa on ollut useita mobiilioppimiskokeiluja eri luokka-asteilla. Niittylahden koulun ykkösluokkalaiset sekä eskarit ja starttiluokkalaiset tutustuivat iPadin peruskäyttöön ja oppimismahdollisuuksiin erilaisten sovellusten avulla kaksituntisen työpajatyöskentelyn muodossa. Innostus oli valtava! Työpajat olivat myös hyviä tilanteita keskustella lasten kanssa valokuvaukseen liittyvistä hyvistä tavoista (esim. kysytään toiselta lupa kuvan ottoon ja poistetaan kuvat, joita toinen ei halua nähtäväksi). Työpajatyöskentely toteutettiin myös Kanervalan päiväkodin esikouluryhmässä. Taitavat eskarilaiset saivat myös opettajansa innostumaan työskentelystä niin kovasti, että tammikuulle varattiin projektiviikko ryhmää varten. Siitä kuullaan lisää myöhemmin.

Marjalan päiväkodin esikoululaisille oli varattu projektiviikko jo heti alkusyksystä. Tavoitteena oli maanantai-aamun ohjaustuntien jälkeen toteuttaa normaali eskarin viikko-ohjelma tablettia hyödyntäen. Äidinkielen päivänä lapset harjoittelivat kirjaimia Molla ABC:n avulla ja matematiikan päivänä Matikkakunkku ja SmartKid -sovelluksilla. Kädentaitoja ja luovuutta lapset harjoittelivat tekemällä isänpäiväkortteja Little Story Creator -sovellusta hyödyntäen. Kortteihin lisättiin ohjelmassa valitulle taustalle lasten ottamia kuvia. Kuvien lisäksi kortteihin myös piirrettiin ja kirjoitettiin tekstejä. Työskentely päättyi konkreettiseen tulokseen, kun kortit siirrettiin lopuksi tietokoneelle ja tulostettiin käyttöä varten. Monta muutakin toimintaideaa otettiin maanantaiaamuna esille viikon tablettityöskentelyn toteuttamiseksi. Eskariopettajien palaute tablettityöskentelyn sujumisesta saadaan vielä myöhemmin tänne luettavaksi.

Nepenmäen nelosluokan iPad-paja oli koko aamupäivän mittainen, joten peruskäytön lisäksi oppilaat pääsivät kokeilemaan ohjelmoinnin logiikkaa Kodable-sovelluksella, harjoittelemaan matematiikkaa kaksinkamppailuna Math Fight -sovelluksella ja kertaamaan kertotaulua tetristyyppistä Math - kertotaulu -peliä pelaten. Pajan päätteeksi oppilaat vielä tekivät pienissä ryhmissä nukketeatterinäytelmät PuppetPals HD - ohjelmalla ja valmiit työt siirrettiin talteen opettajan tietokoneelle.

Syys- ja lokakuussa on myös kokeiltu kummiluokkatoiminnan yhdistämistä tablettityöskentelyyn. Toinen kokeilu on parhaillaan päättymässä Utran koulussa ja tästä sekä ensimmäisestä Hammaslahden koulun kokeilusta kirjoitellaan tänne piakkoin oma erillinen tekstinsä.

ICT-ohjaaja Merja Metsola

Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut

Joensuun kaupunki

***********************************************************************************

19.9.2014

Kuudesluokkalaisten sarjakuvakirjaprojekti

Joensuun Reijolan alakoululaiset aloittivat oman iPad-projektiviikkonsa maanantaina 8.9.2014. Mukana viikon aloituksessa olivat kuutoset ja ykköset yhdessä innokkaiden opettajiensa sekä koulunkäynninohjaajiensa kanssa.

Kahden ensimmäisen oppitunnin ajan ICT-ohjaaja valmisteli kuudesluokkalaisia tulevan mobiiliviikon opiskelumenetelmiä varten. Tablet-tietokone olikin ennestään usealle oppilaalle tuttu väline. Tärkeimmät perustoiminnot harjoiteltiin kuitenkin aluksi yhdessä: virran päälle laitto ja sammutus, kotipainikkeen käyttö, äänenvoimakuuden ja ruudun kirkkauden säätö sekä akun varaustilanteen seuranta.

Oppilaat hakivat tuntumaa tablet-laitteen kosketusnäytön käyttöön kokeilemalla vapaasti laitteelle valmiiksi ladattuja sovelluksia. Kokeilussa oli esimerkiksi matematiikan opetukseen soveltuva sovellus Math Fight, jossa kaksi oppilasta voi kisata toisiaan vastaan eritasoisilla laskutoimituksilla. Oppilaiden puuhaillessa ICT-ohjaaja kävi yhdessä opettajan kanssa läpi mahdollisesti viikon aikana tarvittavia ylläpitotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi virran sammutus ongelmatilanteissa ja langattoman verkon valitseminen tai asentaminen.

Pelihetken jälkeen oppilaat harjoittelivat ICT-ohjaajan opastuksella valokuvaamaan kamera sovelluksella sekä kuvien katselua ja kuvien poistamista kuvat sovelluksella. Samassa tutustuttiin yhdessä kotinapin kaksoisnapautukseen ja moniajoon, jonka avulla liikuttiin eri sovellusten välillä sekä suljettiin tarpeettomia sovelluksia.

Välitunnin aikana ICT-ohjaaja laati taululle ohjeet projektia varten. Välitunnilta palattuaan oppilaat aloittivat työskentelyn ottamalla kuvan taulun ohjeista, jolloin tutuksi tuli myös kameran hyödyllinen käyttö, kun tarvitaan ottaa muistiin esimerkiksi tärkeitä ohjeita.

Tiivistetty ohje viikon projektityöhön.

Tavoitteena  on toteuttaa usean eri oppiaineen opiskelemiseen sovellettavissa oleva sarjakuvakirja. Oppilaat suunnittelevat yhdessä opettajan kanssa sovitusta aiheesta sarjakuvan, jonka toteuttavat ottamalla ensin tabletin kameralla kuvia sarjakuvakirjaa varten. Kuvia käytetään Comic Book -sovelluksessa, joka muokkaa kuvat sarjakuvan näköiseksi ja jossa kuviin voidaan liittää puhekuplia ja tekstiä. 

Samalla otetaan oppilaiden kanssa esille esimerkiksi se mediakasvatuksen keskeinen seikka, että kuvia on kenen tahansa erittäin helppo muokata, eivätkä ne aina vastaa todellisuutta. Valmiiksi muokatut kuvat tallennetaan kuvat sovellukseen.

Kun kaikki sarjakuvakirjaan vaadittavat kuvat ovat valmiina, oppilaat luovat kuvista kirjan Book Creator -sovellusta käyttäen. Valmis kirja tallennetaan iBooks -sovellukseen, josta sitä voidaan jatkossa lukea ja esitellä opettajan ja oppilaiden valitsemalla tavalla koko ryhmälle.

ICT-ohjaaja Merja Metsola

Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut

Joensuun kaupunki

Palautteita ja kuvauksia ICT-ohjauksesta

Joensuun seudun ICT-ohjauksesta toivotaan jatkuvasti palautetta, että toimintaa pystytään kehittämään mahdollisimman hyvin opettajien ohjaustarpeita ja -toiveita vastaavaksi.

• Luokassa tapahtuvien iPad-ohjausten ja tablet-lainaviikkojen jälkeen opettajia pyydetään kirjoittamaan lyhyt kuvaus ryhmän toiminnasta sekä antamaan palautetta saadusta ohjauksesta. Toiveet ohjauksen kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi otetaan ilolla vastaan! Opettajien kuvaukset ja palautteet iPad-projekteista ovat luettavissa Joensuun mediakeskuksen sivuilta. 

• Opettajien Peda.net-koulutuksista kerätään palautetta erillisillä palautelomakkeilla. Palautetta ja toiveita kerätään myös muissa opettajien ICT-koulutuksissa, jotta koulutustarjontaa sekä koulutusten sisältöjä voidaan kehittää palautteen suuntaisesti.