Tavoitteet
Toiminnan
keskeiset tavoitteet lukuvuonna 2014-2015:
- Joensuun seudun opettajien pedagogisten ICT-taitojen kehittäminen ja ICT:n pedagogisen hyödyntämisen yleistyminen perusopetuksessa
- Perusopetuksen oppilaiden ICT-taitojen kehittyminen
- Perusopetuksen laadun kehittämine
- Verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen seudun koulujen ja ulkopuolisten tahojen (esim. UEF, Joensuun tiedeseura ry ja Innokas -verkosto) välillä
Toiminta
Joensuun
seudun koulujen ICT-ohjauksessa on lähdetty lukuvuonna 2014-2015 liikkeelle
koulujen toiveista ja tarpeista käsin. Lähtökohtana on ollut, että kaikki koulut
ja opettajat saavat ohjausta halutessaan tasapuolisesti. Käytännössä ohjauksen
saatavuuteen on tähän mennessä vaikuttanut koulujen/opettajien oma innokkuus ja
halukkuus osallistua ohjauksiin sekä kunkin koulun osoittamat järjestelyt
ohjaukseen osallistumisen mahdollistamiseksi (esim. sijaiset opettajille
suunnatun koulutuksen sattuessa oman oppitunnin ajalle). Joissakin
kunnissa/kouluilla koulujen TVT-vastaavat ovat saaneet enemmän koulutusta
voidakseen toimia oman koulunsa lähitukena ongelmatilanteissa.
Kesään 2015 mennessä seitsemän
kunnan jokaisessa koulussa ei ole vielä käyty ohjausta toteuttamassa, mutta tavoitteena
on, että syksyn 2015 jälkeen tilanteen tulisi olla se, että kaikki koulut ovat
ohjausta saaneet. Tähän mennessä ICT-ohjausta on annettu yhteensä 275 koulutustuntia
(Joensuu 135, Kontiolahti 51, Liperi 30, Outokumpu 11, Juuka 18, Polvijärvi 18,
Ilomantsi 12). Ohjauksiin on osallistunut yhteensä n. 670 opettajaa (Joensuu n.
200, Kontiolahti n. 170, Liperi 76, Outokumpu 20, Juuka 75, Polvijärvi 50,
Ilomantsi 83). Näissä luvuissa
ei ole mukana yhteisesti kaikille kunnille järjestettyjä koulutustapahtumia
(yhteensä 22 koulutustunnin verran), kuten VESO-koulutuksena järjestettyä
SciEdu-täydennyskoulutuspäivää, johon osallistui yhteensä n. 1000 opettajaa
Joensuun seudulta. Tilastojen valossa koulutuskattavuus vaikuttaa tässä
vaiheessa varsin hyvältä, mutta uusien taitojen ja työtapojen siirtymisestä
käytäntöön numerot eivät tietenkään kerro vielä paljoakaan.
Lukuvuoden 2014-2015
aikana ICT-ohjaus on näkynyt koulujen arkityössä erityisesti ICT-koulutuksen tarjoamisena
koulupäivän aikana sekä TVT:n käytön mahdollisuuksien lisääntymisenä kouluissa.
Kouluilla on järjestetty ICT-koulutuspäiviä, jonka aikana on toteutettu koulun
toiveista ja tarpeista lähtien useita koulutusryhmiä kulloinkin toivottuihin
aiheisiin. Yleisimmin koulutuspäivien aiheina ovat tähän mennessä olleet
Peda.net-oppimisympäristön peruskäytön harjoittelu, tablet-laitteiden
peruskäytön harjoittelu sekä sovelluskoulutukset erilaisiin oppimissovelluksiin
tabletilla (mm. iMovie, Kahoot!, Quislet, Adobe Voice, Puppet Pals, Socrative
ja Popplet). Tabletin peruskäytön koulutuksia on toteutettu kouluilla myös
niin, että ohjaaja on ohjannut samanaikaisesti luokan oppilaat sekä opettajan
ja koulunkäynnin ohjaajat käyttämään laitetta. Peruskäytön ohjauksen jälkeen
opettaja ja oppilaat ovat työskennelleet seuraavat päivät tableteilla keskenään
ja heillä on ollut mahdollisuus tarvittaessa kysyä apua ohjaajalta
ongelmatilanteissa (näitä ei juurikaan ole ilmennyt).
ICT-ohjauksen vaikutukset työtapoihin,
oppimiseen ja opettajien ammatilliseen kehittymiseen
Näin lyhyen
ajan perusteella on mahdotonta arvioida millaiset annetun ICT-ohjauksen vaikutukset
oppilaiden oppimiseen todellisuudessa ovat. Opettajien antamissa palautteissa
on kerrottu oppilaiden motivoituneen hyvin uusien työmenetelmien myötä, joten
sen perusteella ohjauksen voisi olettaa vaikuttaneen positiivisesti oppimiseen.
Erityisesti tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettajat
ovat usein kokeneet sekä työrauhan että oppimisen kohentuneen.
Oppimisvaikutusten arviointi on tarpeen tehdä pidemmän ajan kuluttua.
Mahdollisuudet
opetusmenetelmien monipuolistumiseen ovat ohjauksen myötä hyvät, mutta aikaa ja
välineistöä tarvitaan vielä paljon lisää. Voisi arvioida, että joka koulusta
löytyy joku/joitakin hyvin innostuneita opettajia, jotka ovat ottaneet
ohjauksen myötä aktiivisesti käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja ovat myös valmiita
jakamaan tietojaan ja taitojaan kollegoilleen. Ainakin positiivisena
palautteena on käynyt ilmi, että opettajat ovat alkaneet entistä enemmän
vinkata toisilleen esim. hyviksi todetuista sovelluksista, joita ovat
oppitunneillaan kokeilleet eli merkkejä vertaistuen ja -kouluttamisen ensiaskeleista
on nähtävissä.
ICT-ohjaus
tukee hyvin opettajien ammatillista kehittymistä. Tieto- ja viestintätekniikan
käyttöön liittyvät haasteet koetaan jokseenkin suurina opettajien keskuudessa,
joten näiden TVT-taitojen vahvistaminen luo uskoa ja luottamusta omaan
ammattitaitoon näiden haasteidenkin edessä. Vielä pidemmälle ammatillisessa
kehittymisessä päästään, kun opettajat ryhtyvät aktiivisemmin jakamaan
osaamistaan keskenään, ja tähän on nyt siis ensiaskeleet otettu. Jatkohaasteena
on ottaa uusia harppauksia nimenomaan uuden osaamisen jakamisen saralla.
Tätäkin voidaan tukea ICT-ohjauksen avulla.
Merja
Metsola
Seudullinen
ICT-ohjaaja
